Red Raven Down © Jaakko Höykinpuro

”Unohtakaa pesäpallo ja tehkää musiikkia” – haastattelussa Red Raven Down

Kirjoittanut Jouni Lepistö - 13.12.2017

Red Raven Down © Jaakko Höykinpuro

Metalcorea soittava seinäjokinen Red Raven Down julkaisee ”Phantoms”-nimeä kantavan EP:nsä 15. joulukuuta Inverse Recordsin kautta. Kaaoszine kyseli viisihenkisen yhtyeen kuulumisia EP:n julkaisun kynnyksellä, ja samalla tehtiin pikainen katsaus menneeseen vuoteen, ”Phantomsin” sisältöön ja yhtyeen tulevaisuuden suunnitelmiin.

Tervehdys herrasmiehille! Kuinkas loppuaan kohti lähestyvä vuosi 2017 on sujunut Red Raven Downin riveissä?

Mikko: Vuosi 2017 on ollut kovaa työtä ja harjoitusta. Red Raven Down on oikeastaan saanut alkusysäyksensä tänä vuonna, ja alku vaatii bändiltä aina paljon.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jani: Vuosi on kulunut oikein mainiosti. Olemme saaneet tämä vuoden aikana paljon aikaan, ja bändin kesken on pidetty myös hauskaa.

Esa: Paljon ollaan vuoden aikana yhdessä soitettu ja kehitystäkin on havaittavissa – hyvin siis.

Manu: Kuluva vuosi on ollut kiireinen, mutta silti ollaan saatu todella paljon aikaiseksi RRD:n kanssa.

Yhtyettänne voisi tosiaan luonnehtia suhteellisen uunituoreeksi, mutta ymmärtääkseni ette ole eilisen teeren poikia musiikin saralla. Kuinka kauan olette siis tehneet musiikkia tahoillanne?

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Mikko: Soittohommat tuli aloitettua jo yläasteella, kun pesäpallo ei kiinnostanut. Vuonna 2008 tuli laitettua pystyyn Liquid Society, jota voi oikeastaan luonnehtia ensimmäiseksi oikeaksi bändiksi, jossa hommia tehtiin ihan tosissaan. Sen jälkeen on tullut soiteltua myös Defiled Iconin riveissä ja Red Raven Downia edeltävät ajat kuluivat Forever Onen miehistössä. Omaa sooloprojektia on tullut kyhättyä koko ajan eteenpäin, mutta projekti on tällä hetkellä tavallaan tauolla, koska RRD vie kaiken ylimääräisen ajan.

Jani: Nuorena soitin pianoa ja olin myös laulajana akustisessa projektissa. Huutoa tuli harrastettua paikoissa, joissa se oli mahdollista. Ensimmäinen bändiprojektini oli Almost In Time Jyväskylästä.

Esa: Reilut kymmenen vuotta on heiluttu kitaran varressa enemmän tai vähemmän tosissaan ja lähinnä covereita soitellen. Viimeiset pari vuotta olen keskittynyt pelkästään oman musiikin tuottamiseen. RRD sai alkunsa muutamasta tekemästäni kappaleesta, jolloin asiat eskaloituivat siihen, että tässä sitä nyt ollaan.

Manu: Aloitin kitaransoiton aika myöhään, eli vasta 17-vuotiaana. Vuoden päivät olin itsekseni soitellut, kun Mikko pyysi bändiin soittelemaan ja samalla tiellä ollaan edelleen. Olen soittanut Mikon kanssa lähes poikkeuksetta samoissa orkestereissa.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Mitkä tekijät nostaisitte kokoonpanonne vahvuuksiksi?

Mikko: Taito edetä nopeasti ja ammattitaitoisesti. Janin lyriikat ja soundi ovat kovaa luokkaa, ja kun niihin yhdistetään Esan loistoriffit, niin sillä mennään jo pitkälle. Tietysti vahvuutena voi pitää myös kaikkien omistautumista tälle projektille. Itse ainakin tunnen, ettei näillä kilometreillä ole järkeä tehdä hommia vain pöytälaatikkoon. Julkaisutahti on myös yksi valttikortti.

Jani: Sanoisin, että bändin sisäinen kemia on meidän suurin vahvuus. Otetaan jokainen hommat tosissaan ja osataan tukea toinen toistamme. Jokaisen osaaminen ja vahvuudet tukevat bändin toimintaa hyvin. Treeniksellä on rento meininki ja se välittyy myös soittamisessa.

Esa: Musiikilliset näkemykset kohtaavat hyvin ja treenikämpällä homma toimii. Soittaminen on mukavaa ja motivoi koko ajan tekemään asioita paremmin.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Julkaisette 15.12 ”Phantoms”-nimeä kantavan EP:nne. Onko julkaisulla luvassa radikaalia yllätysmomenttia vai jatkatteko aikaisempien kahden singlejulkaisun viitoittamalla tiellä?

Isompia yllätyksiä ei varmaan ole luvassa vielä EP:llä, mutta seuraavalla julkaisulla pyritään varmasti jo tuomaan jotain uusia juttuja pitämään homma tuoreena.

Olit (Jani) kokeilemassa siipiäsi myös Suomen The Voice of Finlandissa Slipknotin ”Psychosocialilla”, joka paitsi yllätti tuomarit sai myös kattavasti maailmanlaajuista huomiota eri medioiden kautta. Millainen TVOF oli kokemuksena metallimiehen silmin, ja onko tästä kuuluisasta vedosta ollut hyötyä Red Raven Downin kannalta?

Jani: TVOF oli tosiaan ihan hieno kokemus. Sai kartutettua ison lavan kokemusta. Yllättävän hyvin siellä metallilaulaja otettiin vastaan, kiitos siitä Team Michaelille. Kaikki meni niin kuin olin alun perin ajatellutkin ekan esiintymisen jännitystä lukuun ottamatta.
Jälkijäristys esityksestä oli valtava, niin hyvässä kuin pahassa. Eipä sitä noin isoista rock- ja metallijulkaisuista (Metal Injection, Alternative Press, Loudwire, Metal Hammer) itseään ihan noin vaan löydäkään. Se oli uskomatonta. Hienoa, että metalliyleisö on mukana tunnelmassa. Toinen puoli asiassa oli se, että itse väsähdin aivan totaalisesti. Kommenttivyöry omiin viestikanaviin jatkui kuukausia ja meni muutamassa tapauksessa täysin yli. Siinä sai hyvän opetuksen julkisuuden varjoista. Onneksi EP-prosessi sattui olemaan päällä ja biiseihin sai upotettua piiloon omat fiilikset.
Kyllä RRD hieman hyötyi tästä. Saatiin muutamia seuraajia ulkomailtakin. On tärkeää, että musiikki tavoittaa ihmisiä, sillä jos yksikin ihminen saa meidän musiikista jotain, se on meille iso juttu.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Bändin lyriikat ovat tosiaan sinun käsialaasi ja ainakin ”The Vale of Shadowsin” Stranger Things -teema tuntui vetoavan kuulijoihin. Onko ”Phantomsin” biisien teksteistä löydettävissä jonkinlainen punainen lanka?

Jani: Kyllä niihin on upotettu punaista lankaa. Sen verran voin paljastaa, että biisit kannattaa käydä läpi myös käänteisessä järjestyksessä. Jokainen löytää ”Phantomsille” varmasti oman merkityksensä. Esimerkiksi ”Ashes” on ulospäin lyriikoiltansa melko selkeä, mutta kaikki on kiinni siitä, mistä kulmasta tekstiä lähestyy. Silloin selkeimmätkin lyriikat voivat saada uuden merkityksen. Tähän olen pyrkinyt kirjoittaessani.

Television välityksellä saimme myös hienoisen maistiaisen puhtaista vokaaleistasi. Onko tällaisia kenties joskus luvassa vai vannotko tulevaisuudessakin puhtaasti epäpuhtaiden nimeen?

Jani: Ainakin nyt visiona on seurata, miltä musiikki tuntuu ja eniten inspiroivat epäpuhtaat vokaalit. Otan paljon vaikutteita eri genreistä, joten jos oikein hyvä idea tulee niin miksi ei. Red Raven Down on harmaasävytteinen bändi, ja teemat, joiden ympärillä liikutaan, saadaan huutamalla paremmin esiin.

[aesop_video align=”center” src=”youtube” id=”lY95uRro_4E” disable_for_mobile=”on” loop=”on” autoplay=”off” controls=”on” viewstart=”off” viewend=”on” revealfx=”off” overlay_revealfx=”off”]

Millaisia odotuksia teillä on ”Phantomsin” julkaisun suhteen?

Mitään isoja odotuksia ”Phantomsin” suhteen ei varmaan ole. Tavoitteena on tuoda bändi esille, herättää tunteita ja keskustelua, sekä viitoittaa tietä tulevaisuutta kohti. EP on vähän niin kuin prologi meidän taipaleelle. Olisi myös toivottavaa, että RRD:n musiikki lähtisi leviämään perinteisen puskaradion kautta.

Mainitsitte EP:n olevan prologi RRD:n taipaleelle. Kokopitkä julkaisukin on siis varmasti tulossa. Milloin voimme alkaa odottamaan tällaista?

2018 sisältää luultavasti useampia julkaisuja. Kokopitkää ruvetaan varmasti työstämään tosissaan ensi vuonna. Nytkin kappaleita on jo levylle kirjoitettu.

Kuinkas ensi vuoden keikkakuviot? Voitteko paljastaa niistä jotakin?

Ensi vuoden keikkakuvioita on pyöritelty kyllä mielessä kiireiden keskellä ja varmaa on, että meitä tullaan näkemään keikoilla ensi vuonna – niistä kuullaan lisää myöhemmin. Nyt kun on saatu verenmakua suuhun esiintymisestä, niin nälkä kasvaa syödessä.

Fantasioidaanpa sitten vielä hetki. Jos saisitte valita mitkä tahansa kaksi nykyään toiminnassa olevaa bändiä, joiden kanssa lähtisitte kiertueelle, mitkä nämä olisivat?

Mikko: Parkway Driven mukaan jos pääsisi kiertueelle, niin se olisi unelmien täyttymys. Siihen kylkeen vaikka sitten August Burns Red.

Jani: August Burns Red olisi kova, ja ehkä henkilökohtainen toive olisi Enter Shikari, joka vaikuttaa olevan jäätävässä livekuosissa.

Esa: Tällä hetkellä While She Sleeps ja Trivium tuntuisivat mahtavalta yhdistelmältä. Energinen paketti kaikin puolin.

Manu: Parkway Driven ja While She Sleepsin kanssa kiertäminen olisi enemmän kuin lottovoitto!

Suuret kiitokset haastattelusta. Minkälaisia terveisiä haluaisitte lähettää Kaaoszinen lukijoille?

Mikko: Unohtakaa pesäpallo ja tehkää musiikkia.

Jani: Meluisaa joulunaikaa ja seikkailuntäyteistä uutta vuotta 2018!

Esa: Kuunnelkaa paljon musiikkia ja käykää monilla keikoilla tulevana vuonna!

Manu: Tehkää sitä mistä nautitte!

Red Raven Down Facebookissa
Haastattelu: Jouni Lepistö

Luetuimmat

Uusimmat