Virheetön progetimantti – synttäriarviossa Queensrÿchen klassikkoalbumi ”Operation: Mindcrime”

Kirjoittanut Jesse Kärkkäinen - 15.5.2018

Queensrÿchen merkitystä progressiivisille metallimusiikille on nykypäivän touhuja seuratessa hankala ymmärtää, sillä yhtye on tullut tämän vuosituhannen aikana tunnetuksi lähinnä keskinkertaisten albumien synnyttämän närän sekä omituiseksi äityneen nimikiistansa vuoksi.

Asiat olivat kuitenkin toisin 1980-luvun lopulla, jolloin Queensrÿche eli nousujohteista aikaa urallaan. Yhtye oli saanut vahvaa jalansijaa musiikkipiireissä albumeillaan “The Warning” sekä “Rage for Order”, joista erityisesti jälkimmäinen alkoi monipuolistaa metalliryhmän ulosantia musiikin kehittyessä jatkuvasti progressiivisemmaksi. Ja tahti tuntui vain kiihtyvän, sillä yhtyeen kolmas studioalbumi “Operation: Mindcrime” vuodelta 1988 tyhjensi pajatson lopullisesti. Eikä mikään ihme, sillä tänä keväänä 30 vuotta täyttänyt albumi on harvinaisen virheetön progetimantti.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

“Operation: Mindcrime” on kunnianhimoinen konseptialbumi, joka loistaa kaikilla osa-alueillaan: yhtye on huikeassa iskussa niin sävellyspöydän kuin soittovehkeiden äärellä, tuotantopuoli on hyvässä tasapainossa ja biisikattaus on täynnä ikimuistoisia hittivetoja. Erityismaininnan ansaitsee vokalistin tehtävät vakuuttavasti hoitava Geoff Tate, jonka moneen taipuva ääni tukee upealla tavalla albumin monipuolista musiikkia. Miestä ei suotta pidetä yhtenä maailman parhaimmista vokalisteista. Ja kun kaiken kruununa seisoo mielenkiintoinen tarina, nousee elämys täysin uudelle tasolle.

Juuri tarina on yksi osasyy siihen, miksi “Operation: Mindcrime” on niin järisyttävä kokemus. Monipuolinen tarina ei ole mitään perinteistä metallilevyjen hömppää, sillä moneen suuntaan kurotteleva kertomus on äärimmäisen mielenkiintoinen ja puhutteleva tapaus. “Operation: Mindcrime” kertoo Nikki-nimisestä narkomaanista, joka ajautuu salamurhaajaksi arvoituksellisen Tohtori X:n masinoimaan maanalaiseen vallankumousliikkeeseen, jonka tarkoituksena on vastata korruptoituneeseen maailmanmenoon väkivallan keinoin. Vaikka tarina ruotii vahvasti yhteiskunnan ongelmakohtia, on siinä myös väkevä henkilökohtainen taso: Nikkin sekä sisar Maryn kohtalot kietoutuvat toisiinsa tarinan edetessä, joka johtaa lopulta tragediaan ja Nikkin psyykkiseen romahdukseen. Monimutkainen ja paikoitellen vaikeaselkoinenkin tarina on rytmitetty hienolla tavalla. Queensrÿche hallitsee toimivan musiikin luomisen lisäksi draaman kaaren rakentamisen, jonka ansiosta albumi nappaa pihteihinsä vastustamattomalla voimalla. Lisäksi tunnelatausta löytyy joka käänteessä, sillä albumi nostaa paikoitellen hyvinkin voimakkaita reaktioita tunneskaalan kaikissa äärilaidoissa. Tekstipuolen rikkaudesta kertoo paljon se, että tarina toimisi vaivattomasti myös vaikkapa pienoisromaanina, sillä syvyyttä ja juonenkäänteitä löytyy roppakaupalla.

Ei ole lainkaan ihme, että yhtye julkaisi kiekolle jatkoa ”Operation: Mindcrime II” -albumin myötä vuonna 2006, sillä alkuperäinen kiekko jättää monia keskeiseltä tuntuvia kysymyksiä auki. Sinällään asioiden puhkiselittäminen tuntuu tässä tapauksessa jokseenkin turhalta, sillä tarinan erinomaisuuteen vaikuttaa paljon myös sen monitulkintaisuus: ovatko tapahtumat todella totta, vai onko kaikki vain Nikkin särkyneen psyykeen luomaa harhaa? Onneksi alkuperäisestä albumista pystyy nauttimaan vaivattomasti myös ilman tarpeetonta jatko-osaa, sillä ”Operation: Mindcrime” esittelee tarinan, joka on helposti parasta, mitä millekkään musiikkijulkaisulle on koskaan tallennettu.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Vahvan tarinan lisäksi “Operation: Mindcrime” on täynnä musiikillisia napakymppejä. 15 kappaleeseen jaettu kokonaisuus sisältää varsinaisten musiikkikappaleiden lisäksi lukuisia välisoittoja, joiden ainoa tarkoitus on kuljettaa albumin tarinaa eteenpäin. Usein tämänlaiset lyhyet välisoitot tuppaavat olemaan turhaa täytemateriaalia, mutta tässä tapauksessa Queensrÿche onnistuu ujuttamaan myös nämä osiot hienolla tavalla osaksi kokonaisuutta. Ja itse musiikki on ensiluokkaista, sillä sekaan ei ole eksynyt ainuttakaan hutia.

“Operation: Mindcrime” hurmaa vaihtelevalla materiaalillaan. Vaikka kokonaisuus on tarkoitettu nautittavaksi yhtenä suupalana alusta loppuun, on joukosta helppo napata kuunteluun irtonaisia herkkupaloja: esimerkiksi “Speak” on viihdyttävä metallipurkaus, “Suite Sister Mary” räjäyttää katon ilmaan eeppisillä kuoro-osuuksillaan ja tunteisiin menevä “I Don’t Believe in Love” nostaa tipan silmäkulmaan sydäntäriipivällä kertosäkeellään. Ja onpa sekaan mahdutettu lähes punkin energialla piiskaava “The Needle Lies” ja yhtyeen parhaimpiin vetoihin lukeutuva “Eyes of a Stranger”, joka johdattaa albumin vaikuttavalla tavalla surulliseen päätökseensä. Muu materiaali on samalla vahvalla tasolla, sillä jokainen kappale on täynnä niin monta koukkua, että kaiken tämän nieleminen on mahdotonta yhdellä kuuntelulla. Onnistunut musiikillinen anti sulautuu tarinaan tukien sitä juuri oikealla tavalla.

“Operation: Mindcrime” on siitä ainutlaatuinen julkaisu, ettei siitä löydy etsimälläkään mitään puutteita. Kokonaisuus on niin varmalla visiolla ja ammattitaidolla rakennettu, että lopputuloksen äärellä menee sanattomaksi silkasta ihmetyksestä. Vaikka Queensrÿchen albumikokonaisuuksien laatu on ollut tasaisen keskinkertaista 90-luvulta lähtien – poislukien varsin pätevää ja toiveita herättävää ”Condition Hüman” -albumia vuodelta 2015 -, ei ole lainkaan ihme, että yhtye jaksoi kiistellä nimestään oikeudessa saakka. Epäilemättä juuri tämä nimenomainen klassikkoalbumi oli yksi pääsyistä moiselle nimiriidalle, sillä yhtye on edelleen voimakkaasti henkilöitynyt tähän kyseiseen mestariteokseen. Ja miksipä näin ei olisi, sillä ”Operation: Mindcrime” on ehkäpä paras koskaan julkaistu albumi, joka tuntuu vain paranevan vanhetessaan.

Jos ”Operation: Mindcrime” ei ole vielä tuttu, kannattaa virhe ottaa takaisin kiekon 30-vuotisjuhlan kunniaksi. Tällaisia albumikokonaisuuksia ei tehdä kuin yksi vuosikymmenessä, jos silloinkaan.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Kappalelista:
1. I Remember Now
2. Anarchy X
3. Revolution Calling
4. Operation: Mindcrime
5. Speak
6. Spreading the Disease
7. The Mission
8. Suite Sister Mary
9. The Needle Lies
10. Electric Requierm
11. Breaking the Silence
12. I Don’t Believe in Love
13. Waiting for 22
14. My Empty Room
15. Eyes of a Stranger

 

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy