”Voiko rock muka kuolla? Minä en usko, että voi” – haastattelussa Blues Pillsin Elin Larsson

Kirjoittanut Samuel Järvinen - 29.8.2020

Ruotsalainen rockyhtye Blues Pills julkaisi juuri kolmannen studioalbuminsa ”Holy Molyn”. Kaaoszine tavoitti Suomessa suositun yhtyeen solistin Elin Larssonin haastattelua varten levyn tiimoilta.

Tervehdys! Miten kesänne on sujunut?

Kesä on ollut melko outo, mutta minkäs sille voit. Meillä oli koko kesä varattu täyteen keikkoja, ja niitä oli varattu myös syksylle. Festivaalit valitettavasti peruttiin, mutta odotan vielä, että mikä on syksyn laita. Mutta olen melko varma, että olemme kusessa [nauraa].

Millaista uuden albuminne ”Holy Molyn” työstäminen oli?

Vuonna 2018 Blues Pills piti pienen tauon. Minä, Zack [Anderson, basisti] ja André [Kvranström, rumpali] saimme rakennettua studiomme loppuun. Rakensimme sen erääseen vanhaan rakennukseen maaseudulla. Aloitimme työstämään siellä tämän albumin demoja vuonna 2019, ja nauhoitimme albumin keskenämme. Zack toimii basson soiton ohella myös ääniteknikkona, ja me kolme tuotimme tämän levyn alusta loppuun yhdessä.

Tekikö oma studio albumin tekemisestä helpompaa kuin aikaisemmin?

Kyllä, luulen niin. Voit palkata kenet tahansa tuottajaksi, mutta hän ei välttämättä ymmärrä sitä, mitä te lopulta haette. Meidän kohdallamme tämä oli kaikista mukavin albumi tehdä koko uramme aikana. Kykenin aina lähtemään omaan kotiin nukkumaan sessioiden päätteeksi, eikä tarvinnut nukkua studion lattialla. Kokemus oli erittäin mukava, eikä siinä tarvinnut stressata siitä, että tuntiliksa juoksee jollekulle koko ajan. Tauko teki meille hyvää myös siinä mielessä, että tuntui siltä, kuin olisimme täysin uusi bändi, ja kaikki olivat voimissaan.

Oletteko ajatelleet, että vuokraisitte studiota myös muiden bändien käyttöön?

Kyllä, me itse asiassa vuokraamme sitä parhaillaan yhdelle toiselle bändille. Oikeastaan olemme vuokranneet sitä jo neljän vuoden ajan [naurua]. Zack on nauhoittanut siellä muita ruotsalaisia esiintyjiä, ja sen lisäksi yksi ranskalainen yhtye oli siellä nauhoitettavana.

Kuinka levy eroaa edellisestä albumistanne ”Lady in goldista”?

Sanoisin, että mielestäni uusi albumimme on hieman raaempi. Annoimme myös musiikin hengittää hieman aikaisempaa enemmän, koska se puuttui mielestäni aikaisemmilta albumeilta. Sanoisin, että lopputulos on kuin hybridi ensimmäistä albumiamme sekä ”Lady In Goldia”, koska siellä on soulia mukana, mutta se on raskas. Se on mielestäni myös erittäin kypsä ja monipuolinen albumi. Se on varmaankin meidän paras albumimme tähän asti.

Mistä kappaleista levyllä olet eniten ylpeä?

Minun suosikkikappaleeni levyltä on ”Low Road”, koska sitä on niin hauskaa soittaa. Kaikkia levyn kappaleita on mahtavaa soittaa livenä, mutta tuo kyseinen kappale on niin raskas ja nopea, että sen kanssa pitää olla keskittynyt. Toinen kappale, josta olen ylpeä, on ”California”, koska se on vokaalien suhteen melko vaativa. Olen tyytyväinen lopputulokseen, koska onnistuin vangitsemaan sen tunteen oikein. Ja se fakta, että kyseessä on country-kappale, on erittäin hauska. Pidän myös kappaleesta ”Song From A Mourning Dove”, koska se kertoo koirastani, joka kuoli onnettomuudessa. Tuo kappale on jäähyväiseni hänelle.

Albumin miksasi palkittu tuottaja Andrew Scheps. Millaista hänen kanssaan oli työskennellä?  

Se oli erittäin siistiä. Kun sain soiton Zackilta, että Andrew Scheps haluaa miksata albumimme, en voinut uskoa kuulemaani. Minä ja poikaystäväni juhlimme asiaa yhdessä kotonamme. Meidän ei oikeastaan tarvinnut kertoa hänelle paljoa, koska hän välittömästi ymmärsi, mitä me haemme, ja sai aikaan sen soundin, mitä me tavoittelimme. Ja hän teki vielä parempaa jälkeä, kuin mitä olisimme itse osanneet toivoakaan. Ei ole siis ihme, että hän on yksi parhaista.

Musiikissanne yhdistyy paljon aineksia 60- ja 70-luvuilta. Miten nuo tyylit toimivat tänä päivänä?

En oikein tiedä [naurua]. Me olemme pärjänneet tämän tyylin kanssa hyvin. Kun minä mietin musiikkia, niin minä pidän kaikenlaisesta musiikista tyylilajiin katsomatta. Kun kuulen hyvän kappaleen, niin minä pidän sitä hyvänä kappaleena riippumatta siitä, onko se hardcorea vai poppia. Kyse on kappaleesta tyylin sijaan. Uskon, että jos sävellät sydämestäsi ja koet, että lopputulos edustaa sisintäsi rehellisesti, niin luulen, että moni osaa arvostaa sitä tyylistä riippumatta.

Moni sanoo, että rock on kuollut. Mikä on mielestäsi rockin tila tänä päivänä?

Voiko rock muka kuolla? Minä en usko, että voi. Jotkin bändit kyllä ovat lopettaneet. 60- ja 70-luvuilla oli paljon mahtavia bändejä, joita olen vasta löytänyt. Miksi sitten joistain tuli niitä suurimpia, kuten vaikkapa Led Zeppelinista, The Beatlesista, Elton Johnista ja muista vastaavista? Kyse on mielestäni kappaleista. Jotkut säveltävät sellaisia kappaleita, jotka elävät ikuisesti. Minulle rockissa on kyse myös asenteesta, eli että ei välitä paskaakaan siitä, mitä muut ajattelevat. Sama myös punkin kohdalla: he eivät tehneet musiikkia sen takia, että se olisi suosittua, vaan koska he halusivat, ja haistattivat muulle.

Teilläkin on sellainen asenne, että ette välitä siitä, mitä muut sanovat.

Joo. Voin sanoa niin rehellisesti nyt kun olen kolmekymppinen, mutta alussa kun olimme nuoria, niin en ollut varautunut ollenkaan siihen, mihin lähdin mukaan. Mutta tänä päivänä ajattelen noin.

Olette kotoisin Ruotsista, joka tunnetaan maana, josta tulee paljon menestynyttä musiikkia. Miten ruotsalaiset bändit erottuvat toisista kovassa kilpailussa?

Luulen, että kyse on onnesta ja kärsivällisyydestä. On niin monia hyviä muusikoita ja bändejä, mutta heillä ei ole sitä omistautuneisuutta, jota vaaditaan. Täytyy olla avoin ja omistautunut. Kannattaa myös ehkä olla hieman naiivi, koska se on todennäköisesti ihan hyvä alussa. Minä olin aluksi ihan persaukinen. Me seisoskelimme ruokakauppojen edessä soittamassa saadaksemme ruokaa. En olisi ehkä tehnyt niin, jos minulla olisi ollut perhe.

Bändissänne tapahtui tauon jälkeen hieman muutoksia miehistössä. Miten bändin dynamiikka on asettunut paikoilleen?

Bändissä tuntuu olevan tällä hetkellä parempi energia kuin koskaan – jos siis ei oteta huomioon sitä, että emme voi juuri nyt keikkailla. Olemme harjoitelleet kyllä bändinä yhdessä, ja se tuntui kuin bändi olisi syntynyt uudestaan. Tuntui lähes samalta kuin silloin alussa, kun ei ollut paineita, ja saattoi tehdä musiikkia vapaasti.

Jos voisit muuttaa yhden asian musiikkimaailmassa, mitä muuttaisit?

Luulen, että haluaisin hieman vähemmän fokusta rahaan ja enemmän taiteeseen.

Datan ja tilastojen perusteella olette hyvin suosittuja Suomessa. Mistä luulet sen johtuvan?

Hmm… Koska meillä on suomalainen rumpali! [naurua] Ei sentään. En oikein osaa sanoa. Olemme suositumpia Suomessa kuin mitä olemme Ruotsissa. Ehkä Suomessa vain pidetään enemmän rockista. Tulisimme tämän kaiken päätyttyä kiertueelle Suomeen, jos meidät vain päästetään [naurua].