Vuorovesi, tuo geofysiikan taidonnäyte – arvostelussa Horizon Ignitedin ”Tides”
Kouvostoliittoa on moitittu aina sateisen harmaaksi brutalismin ylistykseksi. Se on tietysti mielialaankin vaikuttava seikka, mistä voi vetää ontuvan aasinsillan musiikkiin, jota Kouvolasta tulee. Peer Günt, To/Die/For ja vaikkapa Viikate eivät tarjoa sitä kaikkein hilpeintä bilemusiikkia. Eräs varsin mainio lisä joukkoon on myös Horizon Ignited, jonka kolmas levy ”Tides” julkaistiin helmikuussa.
Melodista death metalia vääntävä orkesteri on saanut paljon suosiota varsinkin ulkomailla, jossa sen kiertuekumppaneina on ollut muun muassa Hypocrisyn ja Soilworkin kaltaisia ruotsalaisen melodöödsin jättiläisiä. Asiaa auttoi bändin toisen levyn aikoihin Nuclear Blastin kanssa tehty sopimus, joka avasi ovia muualle maailmaan. Bändin kolmannen levyn ilmestyessä levy-yhtiö on vaihtunut toiseen saksalaiseen, Reaper Entertainmentiin, mikä tuskin vähentää bändin ramppaamista ulkomailla.
Nyt julkaistun kolmannen levyn sävy on varsin tuttua koskettimilla vahvistettua melokuolometallia, jossa kuullaan myös komeita ja puhtaita vokaalisuorituksia. Solanterän klaanista Okko hoitelee Horizon Ignitedin laulupestiä suvereenisti ja persoonallisesti. Levyn avaava ”Beneath the Dark Waves” osoittaa jo hyvää melo(dia)n tajua, eikä tahti hiivu reilussa neljässäkymmenessä minuutissa, minkä kymmenen kappaletta osoittavat. Lopussa on vielä hieno helmi, kun ”Fragments” päättää levyn hienosti. Välillä kaahataan At The Gates -hengessä ja välillä ollaan kuin Sentencedin iloisempi ryyppykaveri. Varsin jämäkkää menoa siis.
Muistelen aina lämmöllä vuoden 2020 koronakesää, kun Horizon Ignited avasi täysin tuntemattomana bändinä ”festarikesän” esiintymällä Saarihelvetissä. Toki viiden tähden keikkaan liittyi varmasti osin polte päästä viimeinkin ulos eristysmökistä ja nähdä liveartisteja, mutta tuona kesäpäivänä Horizon Ignited ja varsinkin Okko oli helteessä aivan liekeissä. Arvostelija ei tunne sen enempää puolueellisuutta artistia kohtaan, ja sen ensimmäinen albumi ”After the Storm” olikin aikoinaan lievä pettymys. Toiseen levyyn tultaessa lavakarisma ja livevarmuus olivat kuin tuolloin Saarihelvetissä, ja Kaaoszinessäkin annettiin jo neljä kaaosta viidestä (Horizon Ignited tarjoaa jämäkkää menoa – arviossa ”Towards the Dying Lands” -albumi).
Horizon Ignitedin ”vaikea” kolmas levy on soinut korvissa nyt jonkin aikaa, ja vaikka se super-mahtava viiden tähden iskusävelmä vielä puuttuukin, ei julkaisua ole hankala arvostaa neljään tähteen. Toivokaamme pitkää ikää ja mukavia maailman keikkalavoja taas yhdelle Suomi-metallin vientitähdelle.