Easter Annihilation -yllätysmunan parhaat palat: Omnium Gatherum ja Whispered

Omnium Gatherum-2Helsingin Bar Bäkkärillä järjestetty kaksipäiväinen Easter Annihilation Metal Festival antoi jälleen kerran pääsiäisen viettäjille mämmin ja suklaamunien lisäksi muutakin ajateltavaa. Tämän vuoden bändikattaus oli erittäin vakuuttava ja monipuolinen, ja piti sisällään uusia tuttavuuksia, nousevia nimiä ja metallimusiikin konkareita. Saavuin keikkapaikalle hyvissä ajoin ennen illan ensimmäistä esiintyjää, jolloin paikan päällä oli jonkin verran mallastuotteiden nautiskelijoita. Tungoksesta ei kuitenkaan voinut puhua.  

Evil DriveEvil Driven aloittaessa olivat yhtyeen kannattajat löytäneet paikkansa lavan etuosasta ja loput olivat hajaantuneena pitkin baaria. Musiikillisella annillaan Evil Drive sijoittuu suoraviivaisen melodisen trash metallin piiriin ja visuaalista otetta on haettu leopardikuvioiselta sotatantereelta. Yhtye tarjoili illan aikana mm kappaleet The Land of the Dead ja hilpeyttä herättävän Screaming Soulsin”, jonka aikana laulaja Viktoria Viren testaili lasituoppien kestävyyttä. Ennen viimeistä kappaletta laulumikki heitettiin rokkarin elein tonttiin, miksaajalle toimitettiin tiukkasanainen palaute ja näin yhtyeen äänimaailmaan saatiin hiukan lisää ulottuvuutta. Keikka itsessään palveli yhtyeelle omistautunutta fanikuntaa ja tästä olikin hyvä jatkaa illan toisen artistin pariin.

Distress of Ruin on Joensuusta tuleva melodisen metallin nouseva nimi ja vuosien varrella yhtye on ehtinytDistress Of Ruin-5 vakuuttamaan jo monet kuulijat. Yhtye avasi illan settinsä vahvasti kappaleella ”To Become Feathered, mutta harmikseni jouduin toteamaan, että tämän illan esitys ei ollut yhtyeen vahvimpia. Keikka oli silti erittäin viihdyttävä, sillä yhtyeen hyvä sisäinen kemia huokui yleisöön ja laulaja Lauri Ruotsalainen leppoisan hervottomat välispiikit olivat aina odottamisen arvoisia. Vuonna 2013 julkaistulta EP:ltä ”Predators Among Us” veivattiin muun muassa kappaleet ”Terminal Alteration ja Bystander Effect. Yhtyeen esityksestä jäi hyvä ja odottava mieli, joten kyseinen yhtye oli aivan oikea valinta pääesiintyjän Omnium Gatherumin alle.

Omnium Gatherum-3Illan pääjehu, Omnium Gatherum, ei horju eikä vapise. Alkaen heti ensimmäisestä kappaleesta The Pit, yhtye marssitti yleisöä matkassaan tasaisen varmasti, perinteiset hevisormet vispaten ankarasti joka suuntaan. Yleisöstä joku taisi kuvailla keikan rakennetta sanoilla ”kunnon hittikimara”, mikä oli sangen osuvasti ilmaistu. Keikan aikana käytiin huolella läpi uusinta ”The Grey Heavens”-albumia kappaleet kuten ”New Dynamic, Skyline, Frontiers, “The Great Liberation,Ophidian Sunrise ja “Storm Front. Muuta materiaalia saatiin kuulla myös yhtyeen teoksilta ”Beyond” ja ”New World Shadows”. Ilta saatettiin komeasti päätökseen kappaleella A Shadowkey, jonka jälkeen tyytyväinen yleisövirta lainehti yön selkään ja valmistautumaan seuraavan päivän artistikattaukseen.

Humavoid-3Lauantain artistitarjonta oli todella silmiinpistävän erikoinen, sillä yhtyeiden musiikilliset tyylit poikkesivat toisistaan aika tavalla. Illan ensimmäinen artisti Humavoid oli allekirjoittaneelle entuudestaan tuttu, mutta uusille kuuntelijoille tämä yhtye saattaa olla joko liian kova pähkinä purtavaksi, tai sitten se jää ikuisesti mieleen. Syy tähän löytyy yhtyeen persoonallisesta progressiivisessa metallimusiikista, sillä se todellakin haastaa kuulijansa. Yhtyeen aloittaessa koko yleisö oli kuin halolla päähän lyöty, mutta alkujärkytys vaihtui nopeasti riemunkiljahduksiin. Koko yhtye koostuu teknisesti erittäin pätevistä soittajista. Lauluista huolehtivat Suvimarja Halmetoja ja Amoralistakin tuttu Niko Kalliojärvi. Keikan aikana kuultiin muun muassa kappaleet Light Pollution ja Glass”, ja keikan päätteeksi coverbiisi Awake yhtyeeltä Textures.

Dreamtale-7Illan toinen yhtye Dreamtale näytti olevan entuudestaan tuttu kovin monelle muulle, muttei allekirjoittaneelle. Pienen urkkimisen jälkeen sain selville, että tämä power metallin ja eurodancen välimaastoon sijoittuva pumppu on omanlaisensa legenda. Esityksen energisyys ja armoton tahkoaminen eivät kielineet mitään pitkähköstä keikkatauosta, vaikka laulaja Erkki Seppänen sitä pohtikin välispiikissään. Illan aikana yhtye tarjoili materiaalia muun muassa albumeilta “World Changed Forever”, “Epsilon” ja “Phoenix”. Esitystä oli varsin mielenkiintoista seurata, sillä yhtyeen musiikillinen anti vaihteli niin suuresti esimerkiksi kappaleiden Failed States, ”Angel of Light ja ”The Island of My Heartin välillä. Yleisön iloksi yhtye tarjoili myös uutta julkaisematonta materiaalia kappaleella True Life”. Keikan loppupuolella yhtyeen keskinäinen hauskanpito melkein riistäytyi käsistä kun Erkki Seppänen alkoi leikkimään basisti Heikki Ahosen päähineellä. Mahtipontinen rumpu-ja valoshow päätti tämän unelmatarinan illan erittäin eeppisesti.

Whispered-5Sitten päästäänkin illan ja koko festivaalin viimeiseen esiintyjään Whisperediin, jonka esitystä en valitettavasti ehtinyt todistamaan tälläkään kertaa. Sain kuitenkin värvättyä itselleni avustajan, joka kertoi yleisön olleen ihan pähkinöinä ja yltyneen keikan aikana suomalaiseen kansantanssiin eli pittiin. Whispered on kontekstissaan erittäin mielenkiintoinen tapaus, sillä yhtye on kietonut perinteisen melodisen metallin japanilaisen folk-musiikin sushirullaan. Hopeanuolikin mainittiin, joten todella toivon pääseväni todistamaan kyseistä ilmiötä vielä joku päivä. Sitä päivää odotellessa kahlailen läpi yhtyeen tuotantoa Spotifysta ja mietin samuraimiekkoja.

Kokonaisuudessaan Easter Annihilation Metal Festival oli erittäin onnistunut tapahtuma niin esiintyjiensä ja sijaintinsa puolesta. Näkisin, että tällä festivaalilla on paljon potentiaalia kasvaa isommaksi tapahtumaksi, jos järjestäjällä vain aika ja jaksaminen riittävät.

Teksti: Sara Strömmer
Valokuvat: Petri Sara

Kommentit