Ennakkokuuntelu: Zero Verdict – Walk Tall

Oululainen raskaan rockin suuntaan kumartava Zero Verdict julkaisee uuden ”Walk Tall” -nimisen albuminsa kesäkuun 26. päivä. Kaaoszine yhteistyössä bändin kanssa haluaa nyt tarjota lukijoilleen muutaman päivän ajan mahdollisuuden tutustua albumiin ennen albumin julkaisua. Voit kuunnella albumin sekä lukea yhtyeen kappaleiden säveltäjän Tapio Mattilan kommentit albumin kappaleisiin tästä:

Yhtyeen kitaristi / säveltäjä Tapio Mattila on avannut tulevan albumin kappaleita seuraavasti:

01. Alive:
Alusta asti selvä biisi levyn aloitusraidaksi, joka myös sävellettiin ensimmäisten kappaleiden joukossa. Itseasiassa koko levy alkoi kasautua tämän biisin pohjalta. Menevä ja mukavan letkeä rallatus. Löytyisikö jotain High School Musical -meininkiäkin? Hyvän olon biisi.
Jos täytyisi suositella kuuntelemaan jokin biisi levyltä, se olisi tämä.

02. Release Yourself:
Tässä yhdistyy innoittajien osalta kaksi täysin eri maailmaa. Idea kertsin takana pauhaavaan riffiin syntyi sinfonista metallia soittavan Xerathin mahtavan II -albumin pohjalta. Säkeistöihin innoitus on tullut Earth, Wind & Fire -yhtyeen meiningistä. Itseasiassa soolo tuo vielä oman, Van Halen ja AC/DC -vibansa. Paljon erilaista yhteen pakettiin on periaatteessa koko Zero Verdictin ja ’Walk Tall’ -albumin idea. Release Yourself, eli unohda ennakkoluulot ja lähde kuuntelemaan mieli avoimena!

03. Lie (In My Own Life):
Yksi levyn menevimpiä ralleja, jossa on yhdistetty jälleen kaksi eri maailmaa. Pääriffin perinteisempi rokki ja säkeistöriffin modernimpi meno. Sanoitus kertoo valheen säilyttämisen ihanuudesta, eli siitä mitä ihminen tekee tai joutuu tekemään pitääkseen kuvan ulkopuolisille puhtoisena. Kelläpä meistä ei olisi luurankoja kaapissa ;)

04. Be On Your Way:
Levyn ainoa slovari (jos outroa ei lasketa). Innoitus sai alkunsa Pink Floydin hienosta ’Shine On Your Crazy Diamond’ -kappaleesta. Piti välissä tarkastaa, ettei biisi vain kuulosta liikaa edeltäjältään, vaikka lopulta biiseissä mitään liian samaa tuskin onkaan.
Hitaasti käynnistyvä, mutta levyn komeimman nostatuksen sisältävä biisi kannattaa ehdottomasti kuunnella ajatuksella.

05. Live, Like No Tomorrow:
Uuteen nousuun levyn nopeimman biisin tahdissa. Lyhyt ja ytimekäs sekä vahvat ja tarttuvat melodiat. Kuulosti demotusvaiheessa lähes Ramonesilta, mutta lopullisessa versiossa päästiin onneksi pois punkahtavuudesta (ei sillä, punkkikin on hyvää). Kuten avausraita ’Alive’, tässä toinen hyvän olon kappale.

06. Train!:
Huey Lewis & The News ja ’Hip to be Square’, jumaliste mikä biisi! Tarttuva kuin mikä, groovaa, svengaa ja nappaa kuulijan samantien mukaansa. Train! yrittää olla kaikkea tuota ja siinä hyvin onnistuukin. Hyvin 80’s tyylinen biisi kiippareineen ja lähes huutolauluun menevällä kertsimelodialla.
Edelleen, jos jotain biisiä pitäisi levyltä suositella, tässä olisi numero kaksi.

07. World Doesn’t Need a Hero (Like You):
Vanhempi, jopa 30?-luvun jazzahtava meininki yhdistettynä moderniin raskaaseen soundiin. Yksi ainoita biisejä, joissa sanoma tuli yhtäaikaa melodian kanssa. Jamitellessa sointuja akustisella, fraasi ”World Doesn’t Need a Hero Like You” tuli mieleen jotenkin automaattisesti. Kertoo hieman kantaaottavasti ja pilke silmäkulmassa vittuilevasti (nykyajan) meiningistä, jossa jokainen haluaa tai luulee olevansa tähti ja maailman keskipiste, mutta ketäpä lopulta kiinnostaa. Sanoituksena lähinnä sydäntä, vaikka biisinä eroaa hieman muusta linjasta.

08. Delire Grandiose:
Toinen biisi, joka viittaa ihmisen itsekkyyteen ja idioottimaisuuteen. Delire Grandiose, tai suuruusharha, joka tuntuu niin montaa nykyään vaivaavan. (Wikilainaus: Suuruusharhasta kärsivällä on virheellinen, epärealistisen suurenteleva käsitys omasta merkityksestä, vallasta ja identiteetistä. Suuruusharhasta kärsivä saattaa luulla olevansa erittäin varakas, vaikutusvaltainen tai jopa kaikkivoipainen, jumala. Suuruusharhasta kärsivälle hänen virheellinen suuruutensa on täyttä totta. http://fi.wikipedia.org/wiki/Suuruusharha) Lainaus kertoo kaiken oleellisen biisistä ja sen sanomasta.

09. My Misery:
Jos levyltä löytyy paljon hyvää meininkiä, My Misery on ylivoimaisesti sen synkin biisi. Kertoo halusta olla yksin ja siitä miten pieni paska meistä jokainen täällä universumissa on.
”And the memory of me will die. And leave no mark as time goes by, I disappear”. Sanoitukset sen kertovat, sävellyksen aikaan fiilikset olivat aika tummat.

10. Remembrance:
Seesteinen, hieman lappalainen lopetus levylle. Täysin akustinen biisi, jonka laulaa bändin kitaristi. Jos joku haluaa kuulla levyn demoversioita, tässä on niistä yksi. Fiilisellä mentiin ja koska demo kuulosti hyvältä, mitäpä sitä nauhoittamaan uudestaan.

https://www.facebook.com/zeroverdict