Sabbath Assembly – s/t
Amerikkalainen occult rock -pumppu Sabbath Assembly julkaisee viidennen täyspitkänsä 11.9.2015 Svart Recordsin kautta. Levy on ns. ”Self-titled”, eli kantaa yhtyeen nimeä. Yhtye, joka aikaisemmin on varsin avoimesti tunnustanut Process Church of the Final Judgment -nimisen uskonnollisen liikkeen teologiaa, on nyt sanoutunut irti mainitun liikkeen dogmaattisuudesta ja lähestyy materiaalissaan maailmaa puhtaasti omasta näkökulmastaan, mikä on varsin positiivinen uudistus.
Levyn tematiikka pyörii maanläheisissä tunnelmissa ja pyrkii tuomaan ilmi sitä tosiseikkaa, ettei ilman maan vetovoiman aiheuttaman magnetismin ja olemassaolon välttämätömän kitkan seurausten ymmärtämistä voi kehittyä käsittämään kokonaiskuvaa. Okkulttisen filosofian ydin ei löydy taivaallisista kartoista ja diagrammeista, vaan maallisen rakkauden ja menetyksen aspektien vivahteista. ”Nämä laulut ovat hymnejä omalle kirkollemme, jossa vallitsevat voimat ovat intohimo, antaumus ja metallin ilosanoma”, kertoo yhtyeen laulaja Jamie Myers levyn virallisessa saatekirjeessä.
Entäpä sitten itse musiikki? Levy alkaa kappaleella ”Risen From Above”, joka on tunnelmaltaan hyvin synkkä ja painostava, kuten yllä mainitusta teemasta voisi päätelläkin. Rakenne on hieman paikallaan junnaava, mutta esittelee kuitenkin yhtyeen osaamista ja varsinkin laulaja erottuu edukseen. Hieman kolmen minuutin jälkeen alkava rokkaavampi osa on myös hyvin toimiva ja pientä jammailunpoikastakin on havaittavissa. Koko kappaleen olisi mielestäni voinut rakentaa tämän riffin varaan ja jättää alun himmailut vähemmälle.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Yhtyeen valttikortti on selvästi rokkaavampien kohtien energisyys, mutta toisaalta ymmärrän tummanpuhuvuuden teeman puitteissa. Levy on hieman hitaasti avautuva ja noin neljännen soittokerran jälkeen aiemmin ärsyttävät riffit alkoivat sopia paikalleen. Kolmas raita ”Burn Me, I Thirst For Fire” lupailee parannusta niin tunnelmaan kuin biisirakenteisiin, sen esitellessä sopivassa määrin niin tummaa kuin hieman kirkkaampaakin tunnelmaa. Pianon tahdittama suvanto-osa tuo myös hyvin kontrastia ja antaa tilaa laulajalle esitellä verbaalisia avujaan.
Levyn parhaimmistoon kuuluvat kappaleet ”The Firey Angel Of Desire”, joka luo ajoittain mielikuvan The Gathering -yhtyeestä melodisillä riffittelyilllään ja utuisilla tunnelmillaan, sekä ”Sharp Edge Of The Earth”, joka esittelee aluksi hieman folk-tyyppisempää ilmaisua, kehittyen puolivälin jälkeen tukevaksi, rokkaavaksi kokonaisuudeksi. Kumpikin raita pitää myös sisällään aiemmin mainittua jammailua, joka toivottavasti jatkossa kehittyy yhtyeen selkärangaksi sävellysprosessissa. Viimeksimainittu on ehdottomasti levyn paras kappale!
On todella sääli, että levyltä sinkuksi valittu ”Ave Satanas” on melko varmasti levyn huonoin biisi. Olisikohan valinta tehty shokeerausarvoa silmälläpitäen? Niin tai näin, kappale kompastuu ontuvaan rakenteeseen ja choruksen lähes täydellinen puuttuminen verottaa entisestään. Ainoastaan akustinen riffi toimii sellaisenaan, ja laulu tietysti kokonaisuutena, mutta ilman vankkaa perustusta nämäkin elementit luuhistuvat. Levy on kokonaisuutena varsin kelvollinen ja muutamat kappaleet jopa kallellaan loistavuuteen. Kuten mainittua, on lättyä pyöritettävä useampia kertoja, mielellään kera sanoituslehtisen, jotta ns. sanoma menee perille. Hieman miinuksia aiheuttavasta sinkkuraidasta huolimatta suosittelen tuotosta.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
7/10
Kappalelista:
01. Risen From Below
02. Confessing A Murder
03. Burn Me, I Thirst for Fire
04. Only You
05. The Firey Angel Of Desire
06. Ave Satanas
07. Sharp Edge Of The Earth
08. Apparition Of The Revolution
09. Shadows Of Emptiness
Kirjoittanut: Tuukka Franck
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
