Murha-aseena thrash metal – Exodus ja Lost Society livenä Nosturissa

Kirjoittanut Jyri Kinnari - 23.3.2016

Exodus_Nosturi_1903_2016_e_Pasi_Eriksson_PhotographyThrash metal -veteraani Exodus saapui Suomeen kahdelle keikalle, joista jälkimmäinen oli 19. maaliskuuta Helsingin Nosturissa. Kovana live-esiintyjänä tunnetun poppoon keikkaa odotettiin innolla, varsinkin kun viime kesäinen esiintyminen Tuskassa ja sen huikea meininki ovat edelleen tuoreessa muistissa.

Lost_Society_Nosturi_1903_2016_a_Pasi_Eriksson_PhotographyIllan avasi jo vankan ja uskollisen fanikunnan kerännyt Lost Society. Nosturi oli tosin vielä puolityhjä ja ulkona kilometrin jono bändin aloittaessa. Se ei kuitenkaan näkynyt tai kuulunut esiintymisessä, joka oli totuttuun tapaan todella energistä ja näyttävää. Lost Societyn soittaessa lavalla ei nähty eikä kuultu yhtäkään tylsää hetkeä. Meininki oli juuri niin riehakas kuin yhdeltä tämän hetken kovimmista live-esiintyjistä sopii odottaa.

Settilista oli rakennettu juuri julkaistun ”Braindead”-albumin ympärille. Levyltä soitettiin kappaleita monipuolisesti hitaasta ja melodisesta ”I Am the Antidotesta” nopeaan ja väkivaltaiseen ”Riotiin”. ”Braindead” onkin hyvä osoitus Lost Societyn monipuolisuudesta ja halusta liikkua eteenpäin. Uudet kappaleet sopivat hyvin samaan settilistaan parin vanhemman kanssa, ja yleisö tuntui ottavan innoissaan vastaan kaiken, mitä tarjottiin. Lyhyehkö lämmittelykeikka sai ihmiset hereille ja pitin lämpimäksi.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Exodus_Nosturi_1903_2016_a_Pasi_Eriksson_PhotographyPitkän linjan veteraani Exodus iski heti kättelyssä silmään vielä astetta suuremman vaihteen. Uusimman ”Blood In Blood Out” -levyn merkeissä alkanut keikka oli suoranaista murhaa, murha-aseena vanhan koulukunnan väkivaltainen thrash metal. Aika harvoin olen ollut todistamassa keikkaa, jossa valtava mosh pit pyörii jokaisen kappaleen ajan. Wall of deathejakin nähtiin ainakin muutama. Yhtyeen nokille palannut vokalisti Steve ”Zetro” Souza ilmaisi asian hyvin sanoessaan, että viime kesänä Tuskassa nähty väkivaltaisuus tuplattaisiin.

Souzasta puheen ollen, miehen omalaatuinen raspin ja kähinän sekainen ääni ei ole menettänyt teräänsä yhtään, ja voi veljet millaisella voimalla hän sylki sanoja suustaan. Ei hän turhaan ole monien (myös minun) mielestä se oikea Exoduksen laulaja. Koko bändi pelasi yhteen loistavasti koko keikan, vaikkei kitaristi Gary Holt ollutkaan paikalla. Holtin puuttuminen ei näkynyt tai kuulunut niin yhtään missään. Exodus sai tällaisenaankin ihmiset sekoamaan brutaalilla, nopealla ja taitavalla soitollaan.

Exodus_Nosturi_1903_2016_d_Pasi_Eriksson_PhotographyUuden levyn lisäksi kuultiin myös huomattava määrä klassikkomateriaalia aina ”Bonded by Bloodin” ajoilta ”Tempo of the Damnediin”. Uusi musiikki sai innostuneen ja äänekkään vastaanoton, mutta ”The Toxic Waltziin” ja ”Blacklistiin” tiivistyy kaikki, mikä thrash metalissa on olennaisinta. Thrash metalin syvin olemus tiivistyi ja ruumiillistui Nosturissa, kun ilmeisesti sielunsa jollekin demonille myynyt Exodus luennoi thrashin oppimäärästä jauhaen väellä ja voimalla seiniinnojailijoidenkin saadessa varoa pitistä sinkoilevia ihmisiä.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lost_Society_Nosturi_1903_2016_e_Pasi_Eriksson_PhotographyExodus on edelleen yhtä viriili kuin uraansa vasta aloittelevat puolta nuoremmat yhtyeet. Näin mahtavaa live-meininkiä pääsee harvoin todistamaan, enkä siis panisi pahakseni, jos Exodus palaisi Suomeen taas pian. Tästä ei thrash metal -keikka enää paljon parane.

Teksti: Jyri Kinnari
Kuvat: Pasi Eriksson

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Luetuimmat

Uusimmat