Power metalia Brasiliasta – arviossa TraumeRin ”The Great Metal Storm”

Brasilialainen power metal -yhtye TraumeR julkaisi kornisti nimetyn debyyttinsä ”The Great Metal Stormin” vuonna 2014. Levyä ei julkaistu yhtyeen kotimaan lisäksi muualla kuin Yhdysvalloissa ja Japanissa, joista jälkimmäisessä albumi keräsi hyviä listasijoituksia. Menestyksestä intoutuneena yhtye päätti uudelleenjulkaista esikoisensa, mutta tällä kertaa maailmanlaajuisesti. Mukaan on lisätty myös kaksi akustista versiota debyytin kappaleista. Jos satut kuuntelemaan Dream Theateriä, Sonata Arcticaa tai Hakenia, kannattaa sinun kokeilla TraumeRia.

Brasiliaisyhtye on viisihenkinen ja hyvin uskollinen power metalin suurille nimille. Vokalisti Guilherme Hirosen äänessä on potentiaalia ja hänen lauluhuulensa kuljettavat laulua välillä pilviä hipovissa korkeuksissa. Rumpali Felipe Santoksen säntillinen työ rumpujen takana kuuluu monessa kappaleessa iloisesti laulavana basarina. Nelson Hamada on kosketinsoitinten takana ja tuo piristävän pistoksensa TraumeRin melodiseen äänimaailmaan. Kitaristi Fabio Polato ja basisti Regis Lima hoitavat tonttinsa ongelmitta, mutta jäävät hiukan muiden varjoon.

”The Great Metal Storm” alkaa introlla jonka jälkeen siirrytään TraumeRin power metaliin. Kappaleet kulkevat kuin juna raiteilla ilman ongelmia, mutta levy on vähän liiankin tasainen ja turvalliseksi tehty. Balladimainen ”Close Your Eyes” nostattaa tunnelman sille mahtipontisuuden tasolle, jolla levyn olisi pitänyt olla jo ensimmäisistä sekunneista lähtien. ”Nights Of Babylon” ryhdistäytyy lisää ja tarjoaa tähän mennessä energisintä antia TraumeRin puolesta. ”Don’t You Cry” erottuu kivuliaiden lyriikoidensa sekä Hirosen upeiden lauluosuuksiensa ansiosta. Myös Polato pääsee hetkeksi parrasvaloihin liitävän kitarasoolonsa ansiosta.

”Don’t You Cryn” jälkeen seuraa jälleen keskitasoisempia vetoja, kunnes sähäkästi potkiva ”Eleazar” herättää mielenkiinnon. Kappale hyytyy hiukan alkunsa jälkeen, mutta ”Eleazariin” on tuotu hiukan gregoriaanista mieskuoroa taustalle, joka antaa uutta virtaa. ”Ride My Way” edustaa nimensä puolesta niin stereotyyppisesti heviä kuin vain voi, mutta kappaleeseen on kuitenkin saatu mielenkiintoinen rakenne joka houkuttaa kuuntelemaan sen kokonaan. ”Ride My Way” oli alun perin debyytin päätösraita, mutta kansainvälisen version kohdalla vuorossa on vielä kaksi akustista vetoa ”Nights Of Babylonista” ja ”Gates Of Freedomista”, jotka yhdistän jatkuvasti päässäni Rainbow:n ”Gates Of Babyloniksi”. Vaikka voisi luulla akustisten versioiden olevan vain tyhjänpäiväisiä täytekappaleita, ne ovat yllättävän laadukkaita – ne tuovat kappaleisiin aivan uudenlaisen perspektiivin ja ovat oikeastaan alkuperäisiä parempiakin. Ne olivat oiva lisä TraumeRilta uudelleenjulkaisulle.

”The Great Metal Storm” on helposti lähestyttävää, mutta melko särmitöntä power metalia. Yli puolet albumin kappaleista ovat hyvin samanlaisia, minkä takia niitä on hyvin hankala erottaa toisistaan. Osa ensimmäistä kappaleista kärsii myös ponnettomuudesta, joka osaltaan latisti kuuntelemisen intoa. TraumeRilla olisi osaamista ja potentiaalia tehdä mielenkiintoinen albumi. Sen huomaa jo pelkästään ”Don’t You Cryn”, ”Ride My Wayn” tai bonusraitojen perusteella. Valitettavasti kun esikoislevyä tarkastelee kokonaisuutena, huomaa ettei yhtye ole uskaltanut lähteä kokeilemaan rajojansa. Debyyttialbumi kärsii tasapaksuudesta niin paljon, että se syö kuuntelemisen iloa. Esikoislevy on kuitenkin hyvä lähtökohta, josta yhtye voi lähteä kehittämään itseään rohkeammin.

5+/10

Kappalelista:

  1. Phantasia
  2. The Great Metal Storm
  3. Gates Of Freedom
  4. Pandora
  5. Close Your Eyes
  6. Nights Of Babylon
  7. Don’t You Cry
  8. Enjoy Your Paradise
  9. Another Sun (Chasing Sunrise)
  10. Eleazar
  11. Ride My Way
  12. Nights Of Babylon (acoustic version)
  13. Gates Of Freedom (acoustic version)

TraumeR Facebookissa

Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen

Lue lisää aiheesta

Hevin veljeyttä ja kunniakkaita taisteluja – arviossa Inner Axisin ”We Live By The Steel... ”We Live By The Steel” -albumin kansikuvassa komeilee sotilasjoukko, joka tuo kuvituksensa puolesta väistämättömästi mieleen keskiaikaan sijoittuvat s...
Project: Midnight ei yllä ”The First Encounter” -albumillaan niin korkealle kuin voisi Project: Midnightin vokalisti-kitaristi Mirco Kleinfeldin artikuloinnissa paistaa jonkin verran saksan kielen aksentti, joka voi häiritä herkimpiä kor...
Punaisen korpin paluu – arviossa Red Ravenin ”Chapter Two: Digithell” Vuonna 2014 “Chapter One: The Principles” -albuminsa julkaissut saksalainen Red Raven tarjoilee kuuntelijoille nyt seuraava lukua. ”Chapter Two: Digit...
Hard rock ja vanhan koulukunnan hevi kohtaavat Mirrorplainin ”Path of Salvation” -debyyt... Vaihtoehtoista hard rockia taituroiva Mirrorplain julkaisi syyskuun alussa esikoisalbuminsa ”Path of Salvation”. Vuodesta 2011 alkaen porskuttanut yht...